maanantai 10. maaliskuuta 2014

kauniina maanantaina olin itselleni armollinen




Kuvasin maanantain auringonlaskun. Nousua en muista nähneeni, en kai töissä vilkuillut ikkunasta siihen aikaan. Lasku ei tallentunut kameraan niin kauniina kuin verkkokalvoille.
Kuvasin myös eteisen ja olohuoneen välille jakkaralla pesiytyneet tavarat. Uuden hammastahnan, lapsen kaksi linkkuveistä, lompakon ja korun, huulipunan, hiusharjan ja lapsen vanhan kännykän, jota käytän varaherätyskellona.
Oli keväinen maanantai. Tulin töistä kotiin kaupungin kautta ja sade alkoi vasta silloin. Lämmin, tuoksuva kevätsade. Nämä ovat parhaita päiviä. Ensimmäiset kevätpäivät.
Lapsi kotiutui illansuussa kaverin luota. Kun olin rauhassa pessyt pyykkiä ja syönyt karkkia. Laittoi uudet kotitossut jalkaansa ja huomasi puoliksi syödyt kevätrakeet.
Olisi mukava kirjoittaa, että imuroin, kun sunnuntainakin siitä hommasta tuli lintsattua. Tai etten menettänyt malttiani kertaakaan. Unohtuneiden läksyjen tai minkään muunkaan suhteen. Mutta ehkä annan itselleni anteeksi. Jää tavoitteita huomiselle.

Ei kommentteja: